tiistai 22. lokakuuta 2013

Luottamusta herättävää

Johonkinhan sitä ihmisen pitää luottaa. Lääkkeisiin liittyvissä asioissa ihminen luottaa asiantuntijoihin. Mutta miksi ihmeessä?

Syön useampaa erilaista lääkettä useampaan erilaiseen vaivaan, joista  kerron myöhemmin, kiusallanikin. Mutta ainoatakaan lääkettä en ole halunnut, en himoinnut ja pitkin hampain ja epäluuloilla höystettynä olen ottanut vastaan ja alkanut syödä. Minun hyväkseni on niiden uskoteltu olevan. Ja ovathan ne, oikeasti ovatkin. Jotain kun itsekin ymmärrän, ainakin sen, että pikku tropilla kurissa pidettäviä tauteja on turha päästää ryöstäytymään ja elämänsä päällepäsmäreiksi. Ja onhan se oman olonkin petraantuminen vähintäänkin varteenotettava seikka.

Aina kun minulle määrätään uutta lääkettä, kysyn kaksi tai kolme, joskus neljäkin kertaa, onhan tämä varmasti ok jo olemassaolevien lääkkeiden kanssa ja etteihän varmasti ole yhteisvaikutuksia tai muuta haittaa.
Ei, ei ole, on minulle vastattu enemmän tai vähemmän varmalla äänellä. Hyvä niin. Turvallisin mielin apteekkiin ja odottamaan tavoiteltua vaikutusta.

Lääkkeistä yhtä olen syönyt reilun vuoden ja muuatta toista toukokuulta lähtien ja asioinut siis apteekissa molempien lääkkeiden tiimoilta useampaan kertaan. Ongelmitta. Niin menin eilenkin. Tällä kertaa ottamaan molempia sorttimenttejä. Ja molemmat siis välttämättömiä.

Apteekki-ihminen toimitti lääkkeet, rahasti ja jäi tuijottamaan minua. Tuijotti hetken ja kysyi sitten, onhan sinulle kerrottu näiden yhteisvaikutukseen liittyvistä riskeitä. Ei ole. Ei. Ei kukaan eikä koskaan, on vain sanottu ettei haitallisia yhteisvaikutuksia ole. Apteekki-ihminen punehtui ja kysyi, josko haluan tulosteen ammattilaisten käyttämän Sfinx-tietokannan antamasta varoituksesta.

Tulosteessa luki, että näillä lääkkeillä on kliinisesti merkittävä interaktio eli siis haitallinen yhteisvaikutus, D-luokan, eli vakavimman asteen riski. Ja riski kohdistui sydämen toimintaan, QT-ajan pidentymiseen ja kääntyvien kärkien takykardiaan. Mutta älkää kysykö, mitä ne tarkoittavat, mutta sitä kuitenkin, että riski sydämen toiminnan vakaviin muutoksiin on olemassa.

Olin pöyristynyt ja olen. Ymmärrätte varmaan, että laatikko on avaamatta. Kävin tänään sydänfilmissä ja lääkäri sanoi sen olevan onneksi kunnossa. Käski nimittäin mennä heti kun näytin tuon paperin. Huomenna istutaan alas lääkärin kanssa ja samaisesta tietokannasta etsitään lääke, jolla ei tiedetä olevan yhteisvaikutuksia.

Olen elossa. Mutta kysymys kuuluu, miksi minulle kirjoitettiin tuota lääkettä ja miksi kukaan ei reseptejä uudistettaessa ole asiaan tarttunut ja miksi kukaan ei ole apteekissa aiemmin reagoinut. Ja miksi? Ja miksi?

Vastausta en tiedä. Enkä ymmärrä.
Mutta pää pystyyn. Yhäkin porskutellaan.


"On helppo elää - vaikeitten hetkien jälkeen."
                                     Elmer Diktonius: Runoni

1 kommentti:

  1. No katos vaan, on melkoista hommaa. Olen vähän näitä tulkintoja ja ohjeistuksia ihmetellyt niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin antibioteissa. Toiset käskee syömään ennen ruokaa tyhjään mahaan ja toiset ruuan päälle täyteen mahaan. Sama tavara kuitenkin. Olen sitten päätellyt, että ei tuo mahda niin tarkkaa olla onko se maha täynnä vai ei. Luulisi nyt, että lääkkeisiin liittyvissä ohjeissa, ja miksei myös näissä haittavaikutuksissa, olisi vain yhtä koulukuntaa ja yhdenlaisia totuuksia.

    VastaaPoista