perjantai 25. joulukuuta 2015

Joulurauhaa!

Joulupäivä on laskeutumassa iltaan. Ulkona lotisee vesisade, aatonaattona tullut lumipeite on tiessään.

Joulun liikenteestä pääsin suojelusenkeleiden silmälläpidon alla turvallisesti kotiin. Sain viettää aikaa isojen ja pienten Rakkaiden ja mummin vanhimman Murmeloisen syntymäpäivän merkeissä.

Nyt on aika sytyttää kynttilät, oikaista kuuntelemaan ulkona tuivertavaa tuulta, ikkunaan piiskaavaa sadetta ja ajatella ikiomia pieniä ajatuksia.  Edessä on vielä kaksi kokonaista vapaapäivää. 

Ainakin nyt hetken saavat lankakerät ja puikotkin hengähtää. Ennen joulua ne kilkattivatkin ahkerammin kuin pitkiin aikoihin.



                Pipoja ja kaulahuiveja......





   ....sukkia, säärystimiä ja paitoja. Yksi vaatekappale sujahti pakettiin ja pukinkonttiin niin nopeasti,  etten ehtinyt edes ottaa valokuvaa, mutta haittaako tuokaan mitään.  Sukkien tarve ei suinkaan tähän loppunut, mutta ajattelin pitää silti pikkuriikkisen tauon ja vaikka siivota kodin ja paneutua kirjalliseen projektiin, joka on seisonut nyt luvattoman kauan.





Leipomisen osalta päästin itseni äärimmäisen vähällä; taatelikakku vanhalle isälleni, karjalanpiirakoita ja  taatelimuffinsseja  toisaalle viemisiksi. Muuta ideaahan näissä muffinsseissa ei ole kuin se, että halusin pelata varman päälle.  Gluteenittomina pelkäsin kakun sopivaa sisäkypsymistä.  Kuorrutteena tavallinen sokerivesikuorrutus ja sokerinen kirsikka kruunuksi. Ja niistä pidettiin - kovasti.

Mutta vielä tänään ei minun tarvitse tehdä yhtään mitään. Katselen vain kynttilöitä, napostelen lahjapussista löytyneitä pikkuherkkuja ja elän ajatuksissani hetkiä taaksepäin. 

 " Näin sydämeeni joulun teen......."


 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti