sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Three, two, one, go........

32  31  30  29  28  27  26  25  24  23  22  21  20  19  18  17  16  15  14  13  12  11  10  9  8  7  6  5  4  3  2  1  0 !!!!!

Näin hupeni aamukampa yhdessä hujauksessa. Siinä ei paljoa ehtinyt ajatella. Vain lääkärin allekirjoitus. 

41 vuotta tätä uraa takana, melkein 41 ja puoli. 30 vuotta tätä paikkakuntaa palvelleena. Juurtumatta seutuun, juurtumatta ihmisiin. Vain kasvattaen lapset ja evästäen heidät maailmalle.

Helpotus on valtava. Vielä on vaikea käsittää, ettei aamulähtöjä enää ole. On vain omaa aikaa. Hetkittäin kävelen ja mietin, mitä sillä ajalla teen. Tiedän tämän kuuluvan luopumiseen. Joku saatta kysyä, mistä minun tarvitsee luopua, orpopiru vieraiden ihmisten joukossa. 30 vuotta katsellut samoja metsiä, samoja kyläteitä, rapistuvia ja tyhjeneviä tiloja. Eniten ehkä kuitenkin tuttu vattupensas metsäpolun päässä, porraspieleen levinneet ahomansikat.

Viimeisimmän sisäilmapakolaisuuden aikana toisessa rakennuksessa vietetyt kaksi vuotta ovat vierottaneet työyhteisön ydinporukasta. Ei yksin minua heistä, myös heitä minusta. Outoa. Ei näin pitäisi olla. Näin vaan on. Lähtö on näin helpompaa. En halua tietää mitä sairauslomieni aikana on kahvihuonekeskusteluina pohdittu.



 
  Nyt on aika katsoa eteenpäin. Suunnitelman mukaisesti kuukausi aikaa hoitaa asioita kuntoon. Siellä siintää kokonaan uusi elämä. Katsotaan miten blogin käy. Aamukampaahan meillä ei enää ole. Vaivoistani olette varmasti saaneet kylliltänne. Yhteiskuntaahan voisi aina ruotia. Tai terveydenhuoltoa nyt kun ei itse enää ole osana organisaatiota. Mitä ruotimista siinä, kysytte. Mitäköhän?
Mutta katsotaan, miten elämä tästä jatkuu. 




 Sen tiedän varmaksi, että minulla on paljon opeteltavia ja opittavia asioita. Eikä vain konkreettisessa arjessa, vaan myös itseni kanssa. Erityisesti siinä riittää työsarkaa. Eikähän sitä koskaan tiedä, josko innostuu vielä kokonaisen kirjan  yritykseen. Mene ja tiedä.



                                             

                                                     Ehkä tapaamme, ehkä emme.
                                                                Kiitos seurasta!
                                                                 Hyvää kesää!!



 

2 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon! Hyvää kesän jatkoa ja tapaamisiin :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Emilie. Hyvää kesää myös Sinulle! Tapaamisiiin, joskus, jossain!

    VastaaPoista